Päivä mun matkassa

Kertoilen tänne aika paljon mun arjesta ihan yleisluontoisesti, ja siksipä ajattelin eilen kuvata teille, mitä mun arki ihan käytännössä on. Tässä siis päiväkirja ihan tavalliselta arkipäivältä, joka sattui nyt olemaan maanantai.

36
Päivä lähti käyntiin jo puoli seitsemän pintaan, kun heräilin taas ennen herätystä ihan kohtuullisen virkeänä. Lyhyen someläräämisen (yksi mun huonoimmista tavoistani on aloittaa päivä somella…) jälkeen nousin sängystä ja laitoin kahvit tippumaan. Aamutoimien jälkeen kahvinjuontiin kouluhommien parissa. Aamut on mulle parasta aikaa sen suhteen, että olen ehdottomasti reippaimmillani heti herättyä, ja siksi yleensä ennen syömistä keskityn hetken kouluhommiin tai muuhun puuhailuun jos vaan aikaa on.

Tunti tenttialueen parissa riitti tälle aamulle. Sen jälkeen aamupalan kimppuun. Päivän paras hetki, ja itseasiassa yksi tän viikon parhaista hetkistä, koska korkeampihiilarinen päivä ja tuplakokoinen aamupuuro muihin aamuihin verrattuna. Aamupalan syön yleensä samalla katsellen jotain Netflixistä tai Youtubesta.  Tällä kertaa katseltavaksi valikoitui Eevskun vlogi. Aamupalan jälkeen hetki kalenterin järjestelyä (työvuorojen sopimista ja kalenterin päivitys ajantasalle lukkarin kanssa, joka oli ehtinyt viikonlopun aikana muuttumaan). Sitten sunnuntaina valmiiksi laitetut eväät ja kaikki muu tarpeellinen matkaan ja koulua kohti. Kerrankin olin ajoissa bussipysäkillä!

37

Koulupäivä alkoi 4 tunnilla synnytysoppia ja siihen perään parin tunnin luento genetiikkaa. Aika tiivistä asiaa, ja varsinkin genetiikan osalta sai ihan oikeasti ottaa kaikki aivosolut käyttöön. Synnytysjutut on jostain syystä helppo sisäistää, mutta sitten taas tuollainen nippelitieto mitä viimeiset luennot pitkälti sisälsi, meinaa mennä kovaa ohi välillä. Eväät syön aina ihan omien aikataulujen mukaan kesken luentojen, välillä on kiva levittää vieno parsakaalin haju luokkaan kesken luennon.. No, vielä ei ole kukaan valittanut! Luentojen välissä sain vihdoin hoidettua muutamien lappusten palauttamisen ennen joulua olleen harjoittelun tiimoilta.. Aina yhtä ajoissa.

Koulupäivän jälkeen suuntasin kotiin päikkäreille. Lifehack: ei kannata nukkua päikkäreitä peiton alla, vaan viltillä, niin on helpompi herätä. Ei oo niin mukavan lämmin. Jos väsyttää, mutta ei meinaa silti saada unta (päivisin saattaa päässä pyöriä n. neljämiljoonaa asiaa), kuuntelen jotain äänikirjaa tai tällä kertaa Spotifystä ASMR trigger sounds -soittolistaa. ASMR on siis sellaisia hyvänolontunnetta aiheuttavia ääniä, mm. erilaisia rapinoita ja kohinoita, jotka rentouttaa, tosin niistä pitää löytää ne itselle sopivat. Puolen tunnin lepäilyn jälkeen välipalan kimppuun ja hetki somen ja blogien selailua koneella. Sit treenivaatteet niskaan, treenijuomatehdas pystyyn ja suunnaksi WFC!

38

Viikon eka treeni oli perinteisesti selkätreeni.  Treeni kulki hyvin, kun vaan sai alussa otettua kunnolla lämmön, koska ulkona on ollut nyt lähipäivät niin ä-lyt-tö-män kylmä, että palelen vielä puoli tuntia sen jälkeen kun käyn pihalla. Treenin jälkeen hetken aikaa posetreeniä. En tiedä johtuiko Wolfin valojen aiheuttamasta optisesta illuusiosta, mutta vähän alkoi näyttää siltä, että keskikroppa alkaisi pikkuhiljaa kuoriutua. Jännä fiilis, kun vielä viikko sitten näytti kroppa ihan erilaiselta (samoissa valoissa), jotain siellä tapahtuu.

Kotiin päästyä suihku ja aikamoisella innolla ruoka-annoksen kimppuun. Pelkkä jasmiiniriisin tuoksu on tässä vaiheessa aika huumaava, ja maku vähintään tuplasti parempi. Olen aina ollut kyllä kova ruuan ystävä, mutta nyt dieetillä on oppinut vielä suuremmin arvostamaan jokaista suupalaa. Hotkija-Viivi on melkein jo historiaa! Tosin eipä tämänkään annoksen parissa pitkään nokka tuhissut. Tässä vaiheessa päivää alkoi jo olla aika väsynyttä likkaa, joten painuin heti ruuan jälkeen sänkyyn. Hetken selailin jotain MeNaiset-lehteä tms., mutta uni voitti aika äkkiä.

Parasta tässä päivässä: pirteä aamu! Ja se, että pääsi treenien kimppuun hyvällä fiiliksellä.

Jos jotain olisi voinut tehdä toisin: Vähän jopa säikähdin sitä, miten paljon oikeasti vietänkään päivästä koneen ääressä! 7-16 välinen aika kului pitkälti koneen ruutua tuijotellen. Tärkeä huomio, mutta toisaalta tuosta on opiskellessa aika hankala vähentääkään. Puhelinkin on käteen kasvanut kiinni pikkuhiljaa, mutta sen käyttöä olen alkanut pikkuhiljaa vähentämään.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>