Aina ei mee ihan putkeen

Huh, tuntuu että siitä olisi ihan ikuisuus kun oon viimeksi avannut koko blogialustaa! Oikeastihan siitä taitaa olla vähän päälle viikko. Mutta viikkokin tuntuu aika pitkältä ajalta, kun se on täynnä tekemistä. Yhden yön pikavisiitti äidin luo, iltaan asti jatkuneita koulupäiviä, tentteihin lukemista, treenejä ja poseerausta, hierontaa, Jarin tapaamista, muokattuun ruokavalioon totuttelua, töitä, tulevien reissujen järjestelyä… Onhan siinä.

40

Koulu meinaa lyödä aikamoista painetta taas, kun on paljon opiskeltavaa ja ajallisesti lyhyitä kursseja, esimerkkinä anatomian kurssi jonka ensimmäisestä luennosta tenttiin on välissä aikaa tasan kaksi viikkoa. Onneksi anatomian opiskelu on mulle mielekästä hommaa ja kohtuullisen hyvän kielipään vuoksi latinan kieliset termit jää mieleen äkkiä. Aikaa opiskeluun riittää kivasti, kun treenitkin on olleet nyt muutaman viikon ajan supernopeita. Tehokasta menoa lyhyillä palautuksilla, tykkään. Posetreenejä olen pyrkinyt tekemään joka toisen treenin loppuun, ja se tuntuu aika sopivalta tässä vaiheessa. Tietysti posetreenien määrää pitää lisäillä tässä vielä pikkuhiljaa kun kisat lähenee.

Ruokavalioon tosiaan tehtiin viime viikolla taas muutoksia ja on mennyt vähän aikaa totutellessa siihen, että aamuisin ei enää saakaan puuroa. Ajatuksena todella vieras mulle, mutta kaikkeen tottuu. Kun ei ole tottunut aloittamaan aamua suolaisella aamupalalla, tuntuu kananmuna-aamiainen kummalliselta. Nälkäänsä syö kuitenkin vaikka pikkukiviä, ja toisaalta valkuaiset kanelin kanssa ei oikeasti ole yhtään hullumpi yhdistelmä.

41

Vastapainoksi hiilareiden vähentämiselle suunniteltiin sunnuntaille tankkauspäivä, jonka toteutus menikin sitten aika pahasti metsään. Olin töissä aamuvuorossa ja aamu alkoi kyllä oikein lupaavasti, kun iso annos puuroa upposi kitusiin hetkessä. Työpäivän aikana sain syötyä vielä toisen aterian, joka sekin maistui paremmin kuin hyvin; jasmiiniriisiä, kanaa ja vaaleaa leipää. Sitten ennen työvuoron loppumista alkoikin olo muuttua vähän oudoksi ja ehdin jo pelätä saaneeni töissä jyllänneen vatsataudin itselleni. Kotiin päästessä olinkin nukahtanut sohvalle ihan välittömästi ja heräsin vasta muutaman tunnin kuluttua edelleen ihmeen väsyneenä.

Kolmannesta ruuasta sain suurimman osan syötyä puoliväkisin, mutta tuntui että ei uppoa yhtään. Tärisin ja palelin ja peilistä kurkki helottavan punaiset posket, joten tökkäsin kuumemittarin kainaloon. Päälle 38. Ei ihmekään jos vähän heikottaa eikä ruoka maistu. Loppuiltana en sitten saanutkaan syötyä oikeastaan mitään (luovutin neljännen aterian kohdalla yhden karjalanpiirakan jälkeen). Tänä aamuna on edelleen ollut hiukkasen lämpöä, ja olo on kummallisen heikko. Ruokakaan ei meinaa maistua ( ja tätä ei mun suusta usein kuule). Pitkästä aikaa isompi määrä hiilaria voi tietysti vähän nostaa lämpöä ja varmasti aiheuttaa huonoa oloa, mutta kyllä tämä nyt joltain pöpöltä vaikuttaisi. Nyt siis ainakin alkuviikoksi luvassa kotipäiviä tenttimateriaalin ja varmasti vähän Netflixinkin parissa. Lepoa, lepoa, lepoa. Ja malttia. Kyllä tää taas tästä.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>